Miten musiikin kuuntelu vaikuttaa aivoihimme

Vaikka kuuntelisimme musiikkia passiivisesti ja enemmänkin rentouttavassa mielessä, musiikin kuuntelulla on iso vaikutus olemukseemme. Kuuntelit sitten musiikkia treenin aikana tai vaikkapa lepohetken aikana, musiikki auttaa aivoja työskentelemään täydellä teholla!

Ennen kuin tiedemiehet keksivät tutkia musiikin vaikutusta aivoihimme, aikamme ajattelijat olivat jo löytäneet tämän yhteyden. "Musiikki on ääntä joka ajattelee," kirjoitti Victor Hugo, kun taas Immanuel Kant totesi, että "musiikki on tunteiden kieli." Ajatus ja kieli: kaksi tasoa jotka liittyvät suoraan musiikkiin ja jotka aikamme intelektuentit rinnastivat musiikkiin. Nämä tasot antavat musiikille paljon enemmän ja syvällisempää merkitystä.

1950 luvulta lähtien on tehty paljon tutkimuksia miten musiikki vaikuttaa aivoihimme.

Musiikki ja työ

Kaikilla ei ole samoja tarpeita musiikin ja työn suhteen. Jotkut haluavat ehdotonta hiljaisuutta, vaikka tutkimukset todistavat, että musiikki auttaa keskittymään ja se vauhdittaa työntekoa ja lisää luovuutta.

Vuonna 1994, Journal of the American Medical Association raportoivat suurista eroista, jotka todettiin kun kirurgi teki vaikeita leikkauksia ilman musiikkia ja musiikin kanssa.

Tässä vaiheessa on kuitekin todettava, että instrumentaalimusiikilla on todettu olevan suurempi vaikutus keskittymiseen kuin muilla musiikin tyyleillä. Sanat ja laulu voivat tuottaa häiriöitä alitajuisella tasolla. Tietenkin työn laatu ja sen monotonisuus ovat myös vaikuttavia tekijöitä.

Mozart efekti

Kuuntele musiikkia ja kehosi, varsinki aivosi kiittävät sinua. Kun kuuntelee rauhallista musiikkia, se voi vähentää verenpainetta.

Miten tämä tapahtuu? Vuonna 2004 Japanilainen neurotiedemies Den'etsu Sutoo ja Kayo Akimaya tekivät aiheesta testejä hiirillä soittamalla Mozartin Divertimento No. 7 D Duurissa. Heidän kokeiden perusteella musiikin kuuntelu kehittää kalsiumia aivoissa, joka puolestaan tuottaa dopamiinia. Tämä vaikuttaa sympaattiseen hermostoon ja vähentää verenpainetta. Tämä myös selittää miksi musiikki on hyvä lääke stressiin ja masentuneisuuteen.

Musiikin ja dopamiinin tuontannon yhteys avaa paljon uusia mahdollisuuksia. Varsinkin sairauksissa, jotka ovat yhteydessä tähän hormooniin, kuten Parkinsonin tauti, epilepsia ja jopa Alzheimer tauti. Edelliseen viitaten, Oregonin yliopistossa tehty tutkimus teki selvän huomion musiikin vakutuksista Alzheimer potilaissa: heidän puheensa ja keskustelunsa laatu parani ja rikastui kun musiikkia soitettiin.

Musiikki tekee meistä parempia

Musiikin kuuntelun biologisten hyötyjen lisäksi, on nyt todettu että se auttaa myös ihmissuhteisiin.

Goldsmiths Lontoon yliopistosta, tekivät tutkimuksen vuuonna 2009 ja totesivat, että musiikin kuuntelu vaikuttaa siihen miten koemme tunteita ympäristössä. Jos joku esimerkiksi kuuntelee iloista musiikkia, näyttää että ihmiset ympärillä myös ovat iloisempia.

Vieläkin yllättävämpi on psykologi Rona Friedin ja Leonard Berkowitzin New Yorkin yliopistosta tekemä tutkimus: he laittoivat joukon opiskelijoita kuuntelemaan rauhallista musiikkia ja toisen kuuntelemaan stimuloivaa musiikkia. Kolmannen ryhmän he laittoivat kuuntelemaan negatiivisia tunteita tuotavaa musiikkia ja viimeisen ryhmän olemaan ilman musiikkia. Tämän jälkeen opiskelijoita pyydettiin tekemään tietty palvelustyö. Rauhallista musiikkia kuunnelleet opiskelijat olivat auttamisenhaluisia, jopa (90%), kun taas toisen ryhmän, sekä ryhmän joka ei kuunnellut musiikkia ollenkaan, auttamisenhalu oli (60%) ja viimeisen ryhmän, joka kuunteli negatiisia tunteita aiheuttavaa musiikkia auttamisenhalu oli vain (45%).

Tarinan opetus on tämä: kuuntele, laula ja anna musiikin soida! Se tekee hyvää keholle ja sielulle.

Julkaistu: 6. huhtikuuta 2017