Miksi pidämme tietyn tyyppisestä musiikista?

Musiikkigenrejä on olemassa tusinoittain, jokaiselle jotakin! Mutta oletko koskaan ihmetellyt miksi jalkasi lyö tahtia jazzia kuunnellessa, mutta vaihat kanavaa heti kun tekno alkaa soimaan?

Tieteelliset tutkimukset paljastavat, että syy miksi pidämme tietystä musiikista, on yhtä erikoinen kuin kaikki genret yhteensä!

Kuinka aivot muuntavat ääniä?

Jotta voimme ymmärtää musiikkimakua, meidän pitää ensin ymmärtää miten ääni prosessoituu aivoissamme. Aivoissa on alue, jonka englanninkielinen nimi on "auditory cortex" (se on alue aivoissa joka prosessoi ja muistaa ääni infromaatiota) tämä osa puolestaan kommunikoi "accumbens nucleus" osion kanssa (tämä osa aivoista katsotaan olevan "palkinto osasto"). Eli kaikessa yksinkertaisuudessaan aivomme prosessoivat musiikkia ja kategorisoivat sen joko mielyttäväksi tai epämiellyttäväksi.

Mutta miten sitten aivomme pitävät jostain äänestä ja vierastavat jotain toista? Aikoinaan uskottiin että tämä asia oli puhtaasti geneettinen. Tiede on kuitenkin osoittanut viime aikoina, että tämä johtuukin kulttuurista ja kasvatuksesta.

Kulttuurin ja kasvatuksen rooli

Kasvatus vaikuttaa suuresti musiikkimakuumme. Jos kuulimme paljon heavy metallia esim. ruokailun aikaan kun olimme nuoria, on todennäköistä, että toleranssimme heavy metal genreä (sekä rock genreä kokonaisuudessaan) on korkeampi kuin ihmisellä joka varttui kuunnellen pää-asiassa oopperaa.

Sosiaaliset suhteen vaikuttavat myös: gospel musiikki yhdistetään kirkkoon, tanssimusiikki yöklubeihin jne. Jos kallistuma oli johonkin tiettyyn genreen nuorena, on hyvin todennäköistä, että tulemme suosimaan sitä genreä enemmän kuin toisia.

Pitää samalla huomata, että olemme päivittäin tiedostamatta tekemisissä musiikin kanssa (kun menemme kauppaan, kaduilla, lentoasemalle ym.) ja tämä voi myös muokata mieltymyksiämme tiedostamatta.

Kulttuurin käytösmallit tukevat teoriaa. MIT:ssä sekä Brandeisissa tehdyt tutkimukset osoittavat, että kulttuurilla on suurempi vaikutus musiikkimakuumme kuin DNA:lla. He tutkivat ihmisiä jotka olivat tekemisissä länsimaisen musiikin kanssa (USA:ssa sekä suureissa kaupungeissa Boliviassa) ja vertasivat tuloksia Bolivian Amazonissa asuvaan heimoon tehtyihin tutkimuksiin. Amazonin ihmisillä ei ollut mitään kosketusta modernin musiikin kanssa. Tutkijat soittivat harmoonisia sekä epäharmoonisia nuotteja heimolaisille. Epäharmooniset nuotit eivät miellytä länsimaista ihmistä, mutta kun testi tehtiin 100 heimolaisille, ei ollut merkitystä olivatko soitetut nuotit harmoniisia tai epäharmoonisia.

Tämä testi puoltaa teoriaa, että kasvatuksella on isompi rooli musiikkimaussa kuin genetiikalla.

Voimmeko muuttaa musiikkimakuamme?

Cambridgen yliopistossa suoritettiin 10 vuotta kestänyt tutkimus, jossa tutkittiin musiikkimaun muuttujia. Tutkimustulos osoitti, että ikääntymisen myötä musiikkimaku muuttuu.

Jos olemme avoimia kaiken uuden musiikin suhteen emmekä heti vaihda kanavaa vaan kuuntelemme sitä, voimme laajentaa musiikkihorisonttiamme... ja ehkä jonain päivänä jazzdiggari saattaa kuunnella teknoa.

Julkaistu: 1. syyskuuta 2017